Under My Umbrella..

Ulkona on sateinen ilma ja harmaata. Se ei haittaa mua, mä itseasiassa pidän enemmän tälläisista koleista päivistä. Tuntuu helpommalta hengittää. Suurin osa ihmistäkin pysyttelee mielummin kotosalla. Saa olla siis rauhassa ulkona ilman muiden ihmisten katseita. Tuntuu kuin koko kaupunki olisi tyhjä. Kaupunki olisi minun..

Eilen mulla oli juuri tuollainen tunne, suorittaessani kävelylenkkiä sateenvarjoni kera rankkasateessa. Kuuden kilometrin matkalla tuli vastaan ehkä viisi ihmistä, suunnilleen kaikki lenkkeilijöitä. Kaikki nekin nuoria tyttöjä, laihoja. Laihempia kuin minä. 

Juoksivat pisaroiden kastelleessa heidät likomäriksi, sadetta uhmaten. Samalla kun mä laahustin kävellä sontikan kanssa.. Mitäs tästä nyt pitäis ajatella?

Koko päivä meni hyvin, kun olin syömättä. Illalla sitten oli nälkä ja päätin syödä kasviksia. Kolme tomaattia ja lähes kokonainen kurkku ja muutama salaatilehti, eivät riittäneet tyydyttämään nälkääni. Jyrsin vielä noin 200g kesäkurpitsaa.. 

Noista tuli noin 100 kcal. Ihan ok..Kunnes!

Yöllä en saanut unta ja nälkä kurni. Aluksi söin yhden näkkileivän ilman mitään täytettä, sitten sorruin tekemään yhden ruisleivän tomaatilla ja aamupalajuustolla (28kcal).

Lisäksi vielä toinen ruisleipä ja kaksi näkkäriä valko-ruohosipuli kevytlevitteellä..

Tuli pian huono omatunto ja löysinpä sitten itseni jälleen oksentamasta niitä ulos..

Olen huomannut sen, että mulla on radikaalistikkin vain kaksi vaihtoehtoa: joko olla täysin syömättä mitään tai syödä ilman itsekuria.

Ensimmäinen vaihtoehto on laihduttamiseni kannalta parempi. Tänään ei syödä sitten muruakaan ruokaa. Ei yhtikäs mitään!

Ainut sallittu tänään on valion mustikkakeitto, joka sisältää 8kcal/100ml. Vain sitä, kahvia, vettä ja Pepsi maxia. Muu on nyt pannassa.

Onneksi vanhempani lähtevät pian kotoa ja tulevat vasta myöhemmin illalla. He eivät ole näkemässä etten syö, on pakko valehdella. Voin myös jumpata heidän näkemättään ja juuri ennen kuin he tulevat, mä aion lähtä tunnin-parin kävelylle ja kotiin tullessani voin varmanakin mennä jo pian nukkumaan. Helppo päivä pakollisten syömisten välttelyn kannalta luvassa siis.

Jos tämä päivä menee hyvin, saan huomenna syödä päivällistä. Olen jo hieman suunnitellut mitä söisin. Ehkä puuroa tai sitten kokkailen vihanneksista jotain muhennosta. Äiti on hiukan huolissaan sillä mä kuulemma en enään nykyään syö muuta kuin puuroa. Puurohan on terveellistä! 

Mua ahdistaa just nyt niin kovasti kaikki, varsinki se kun pelkään etten laihdukkaan. Mitä jos ne kilot eivät häviäkkään ennen koulun alkua? En kehtaa mennä tälläisenä läskinä muiden sekaan.

Punnituksen aion pitää ehkää ensi perjantaina tai sitten vasta ensi viikolla, kun projektini on lähtenyt kunnolla käyntiin ja tuloksia olisi toivon mukaan näkyvillä paremmin.

Nyt menen lukemaan päivän lehden, mä nimittäin en sitä ole vielä ehtinyt tehdä. Heräsin nimittäin vasta tunti sitten.. Harmittaa, koska olin suunnitellut aamulla lähteväni lenkille jne..

Mun unirytmi on aika sekaisin. Tänään mun on pakko mennä ajoissa nukkumaan, muuten syön taas koko yön. Onnkesi mulla on hieman unilääkkeitä, otan sellaisen ehkä tänään ja sitten aamulla jaksan herätä lenkille. Tahtoisin käydä juoksemassa mutta en tiedä tuleeko siitä mitään, sillä mun jalkaterät on jotenkin kipeytyneet juostessa. En olekkaan voinut juosta noin kuukauteen. Sekös harmittaa, mä nimittäin tykkään juosta.

Mutta nyt mä lähden suorittamaan sen lehden lukemisen kahvin kanssa, sitten 45-60min lenkki. Sitten jumppaa ja sitten taas vähintäänkin sen 60min verran rivakkaa kävelyä tuolla sateessa.. Heippa!